Vika puolitoista viikkoa

Vikat kuulumiset aattelin kirjottaa ennen kun ilmaannun sinne Suomen kamaralle.

Mulla loppuu kokeet torstaina matikkaan, ei siitä muuta kun että en oo koskaan palauttanu niin valkosta paperia. Hauskintahan oli se, että kun kellot soi kokeen päättymiselle kukaan = ei kukaan noussu ylös vaan kaikki jatko vielä kokeen tekemistä paitsi mä ja venezuelainen toinen vaihtari. Oltiin siinä sitte, että kai me voidaan nyt lähtee? :o Tietty, on se casse maintenant. Kokeet alko siis ranskalla viime torstaina, meillä vaihtareilla oli eri koe ku muilla ja ei mulla muuta ku en oo ikinä tehny niin helppoo ranskan koetta. Sitte oli enkun suullinen työhaastattelu ja satoin oleen eka, mutta eipä me paljoo aiheessa pysytty kun ope kyseli multa himona tästä vuodesta kun se haluisi lähettää tyttärensä joskus myös vaihtoon. OK, ei siinä sitten muuta. Tiistaina oli sciences, kiinnostus nollassa kun ei noi fysiikat kemmat ja bilsat oo koskaan napannu. Eniten luin sitten seuraavan päivän hissan ja mantsan kokeeseen. Hissa oli jotain niin järkyttävää, vaikka olin kunnolla opiskellu, ei taida paljoo pisteitä herua. Mantsa olikin sitten onneksi vähän helpompi ja ihan hymyssä suin lähdin kokeesta.

Nyt hengailen kotona (jee). Viikonlopun suunnitelmat meni mönkään 1. tän sään takia, sataa kun esterin pepusta ja 2. mä en pääsis millään juna-asemalle kun vanhemmat ei pääse heittään. Karu kohtalo, mut ymmärrän. Ensi tiistaina olisi fin des examens, mennään sitä varmaan juhlistaan kavereiden kanssa. Torstaina onkin tän tytön 18-vuotispäivä (!!) ja rhetojen bal promo. Sunnuntaina pidetään "viimeinen ehtoollinen" perheen kanssa ja juhlistetaan mun synttäreitä. Vikan viikon suunnitelmat täytyy vielä tsekkaa.

Pari viikkoa sitten kattelin jo tavaroita ja pistin n. 15kilosen paketin Suomeen päin ja se oli siellä 5 PÄIVÄSSÄ?!?! Mä luulin että mä tuun Suomeen ennen sitä pakettia... No, tant mieux. Maksoin siitä paketista muuten 60e... Hehe. Nyt vaan pidän sormia ristissä ja toivon että kaikki loput tavarat menee laukkuihin. Oon kuitenkin jo aika varma että jonkunlaisia ylikiloja täytyy maksaa ja ongelmia tulee oleen ton viulunkin kanssa jota mulla tullessa ei ollut.

Toi kommenttiboksi on päättäny temppuilla mulle ja tässä vastaus viime postauksen anonyymille koulun vikaluokkalaisten iästä (taipuuko se noin, iästä?):
Kiitos paljon! Täällä koulun vikaluokkalaiset on samaa ikäluokkaa kun Suomen lukion kakkoset, tuut oleen 1vuoden vanhempi mut ei se paljon muuta. Mä tunsin yhen aussitytön joka oli täällä ja se oli 19-vuotias ja oli sopeutunut ihan huippu hyvin messiin, ei kannata siitä stressaa :) Tsemppiä vuodelle!

xoxo ja laters

24pv

Ton verran jäljellä ja sitten tää tyttö suuntaa Berliiniin YES-seminaariin YFUlaisten kanssa ja 5.7 on Suomen maankamaralla. Vou. Paketoin tollasen suht kivan kokosen paketin tossa viikonloppuna lähetettäväksi sinne ennen mun tuloo mutta pistetään se tällä viikolla (toivottavasti) ja luulen että saavun Suomeen ennen pakettia.

Kyllähän tässä aika on liitänyt... Paljon on tullut opittua, henkisesti varsinkin. Perheenvaihdot sun muut on itsenäistänyt ja oppinut "näkemään maailmaa", jos noin kliseisesti voi sanoa. En oikein muuta osaa tähän vielä summata. Paljon on asioita päässä, mutta tällä hetkelle yritän vaan profiter mes dernieres semaines ja tulla Suomeen iloisin mielin. Torstai alkaa näiden "isot kokeet" = koeviikko. Kaikki on ihan paineissa ja mä hymyilen vieressä kun meillä on sama homma 6x vuodessa ja no stress ja tranquille, hehhe. Sitten noin kaksi viikkoa vapaata, aikalailla vielä hajallaan mun suunnitelmat, ehkä tää tästä.

Muuta ei nyt taida irrota, kattellaan jos myöhemmin jaksan tulla vielä kirjotteleen. Ehkä lähdön fiiliksiä vois rustaa. Lähtö?! siis mikä lähtö, en mä tajuu. Kohta Suomessa näkemässä perheen, sukulaiset, kaikki ökkimönkiäiskaverit yms muu posse. Miten niin olin täällä vuoden? Melkein vuoden...