Eipä mulla muuta, meno jouluna hieman erilaista, illalla vaan syödään "pitkän kaavan mukaan", avataan lahjat ja EHKÄ mennään joulumessuun yöllä, mutta tääkin riippuu lumesta vaikka kirkko on valehtelematta 100m päässä? :DDD Ja huomenna normipäivä. (Ihan näin BTW, Belgia on IHAN sekaisin ja kaaoksessa ton lumen takia, jota on ehkä 30cm, hostiskä kävi hakemassa hostveljen eilen Liègestä n. 60km päässä, lähti klo 17, tulivat takaisin klo 3.15 aamulla. Normaalisti matkaan kestää 40min yhteen suuntaan. Tiet on suljettu vai mikä se sana on ku ei eteenpäin pääse kun autojono on n. 10km? Ruuhka? En oikeesti tiedä... Niin ja lentokentät on suljettu, bussit ja junat ei kulje ja tänään oli koulussa ehkä 1/4.)
Kyllähän täältä kaikki puuttuu: piparit, tortut, laatikot, kinkut, vierailut sukulaisilla, joulusiivous, muutenkin se odottaminen, kaikki lastenohjelmat aamulla, Lumiukko, Joulupukin Kuumalinja, Sympan jouluyönkonsertti, It's a Wonderful Life, kaikki muutki leffat, glögi (!!!) ymsymsyms. Ja pakkanen! En juksaa, paljon lunta ja ehkä -2C takaa takuuvarman loskahärdellin. Näin parin tunnin lentomatkan päässä voin sanoo, että -25C pakkaset vähän houkuttelisi, oikeesti!
Mutta ei tässä nyt masentua voi, erilainen joulu kerrankin!
HYVÄÄ JOULUA! <3
24. joulukuuta 2010
22. joulukuuta 2010
Joulu
Jouluhan se sieltä pinkookin jo ihan liian nopeesti. En vaan tajua minne aika menee. Tuntuu etten ole tehnyt mitään, mutta silti oon jotenkin saanut kulutettua melkein 4kk täällä? Joulu tässä nyt ensimmäisenä vähän kauhistuttaa, kun se on kuitenkin niiin iso osa Suomea ja täällä se ei ole läheskään niin tärkeä (ainakaan ruokapuolelta katsottuna...) Nojoo, kuitenkin.
Kulunut viikko on mennyt aikalailla kokeiden parissa ja ainoa joka onnistui oli enkku. Nyt alkoi loma, ensimmäinen lomapäivä on mennyt hyvin lagaamalla ja ei-mitään-tekemällä. Mutta yritän keksiä jotain tekemistä lomalle, ettei ihan jokainen päivä mene noin.
Näistä kuuluisista vaihtovuoden välietapeista. Sitä 3kk koti-ikävä etappia mulla ei sinänsä oikein ollut, ainakaan mitenkään suuresti. (joomoro, suomi ei suju ollenkaan, suuresti?!) Kaipasin aika lujaa kavereita ja perheenvaihdon aikana myös omaa perhettä. Oon nyt alkanut samaan kunnolla kavereita ja esim. eilen oltiin porukalla viettämässä Malmedyssä kokeiden loppumista niin kuin kaikki muutkin nuoret alueen kouluista. Ja suurta "kaikki menee täydellisesti, Belgique, je t'aime, en halua koskaan lähteä takaisin" ei ole vielä näkynyt. Tunnen oloni ihan hyväksi nytkin, ilman totakin. Vaikka kyllä toi fiilis voisi joku päivä tulla, koska kohta enää puolet jäljellä?!?!?! :O
Perheenvaihdosta sen verran, että täällä tunnen oloni paljon kotoisammaksi, tehdään normi arkiasioita yhdessä ja musta tuntuu että puhunkin paaljon enemmän kuin edellisessä perheessä, ihan jo senkin takia että kieli alkaa sujumaan. Tietty jotain juttuja nyt aina on, mutta ne ratkaistaan ja ei voi olettaa että koko vuosi menee tosta noin vaan ilman ongelmia.
Kieli siis sujuu jo niinkin hyvin, että yllätän itsenikin joskus ajattelemasta "Ei juma, sähän puhut ranskaa!" Teen vieläkin niiin paljon kielioppivirheitä, puhuessa mun kuuntelijat saattaa vaan katsoa ilmeellä nyt-en-ymmärtänyt. Mutta saan silti sanottua niin paljon ja kerrottua omia fiiliksiä, ranskaksi. Eipä sen mukavempaa fiilistä voi olla! (Tähänkin täytyy lisätä, että päiviä löytyy, jolloin tekis vaan mieli vastata suomeksi että yks hailee, en ymmärtänyt ja vaikka olisinkin ymmärtänyt, en osaa vastata. Onneksi näitä ei enää ole niin paljon!)
Tässä nyt taas vähän jotain kuulumisia, jotain ehkä kiinnostaa ja tosiaan, suomi alkaa tökkimään, enkku sitäkin enemmän ja ruotsin kuulumisia en edes kehtaa ajatella.
PS. Kivat paketit on Suomesta tullut, suklaata LÖYTYY, ruisleipää on pakasteessa vielä ensi vuodelle (hehheh mikä huumori, ei siihen oo kun viikko ja vähän päälle) ja kotitekoisia pipareita ja Hanna-tädin pikkuleipiä on jäljellä säälittävän vähän verrattuna siihen että ne tuli eilen?
PPS. Hostäiti sanoa töksäytti "Ommeinaa parempia pipareita kuin Belgiassa!". :D
//EDIT: Pakko laittaa tää, koska original song tuo mulle AINA mieleen rhétot, St-Nicolas juhlan ja kaiken tolta väliltä mikä liittyy kouluun ja tuttuihin sieltä.
Kulunut viikko on mennyt aikalailla kokeiden parissa ja ainoa joka onnistui oli enkku. Nyt alkoi loma, ensimmäinen lomapäivä on mennyt hyvin lagaamalla ja ei-mitään-tekemällä. Mutta yritän keksiä jotain tekemistä lomalle, ettei ihan jokainen päivä mene noin.
Näistä kuuluisista vaihtovuoden välietapeista. Sitä 3kk koti-ikävä etappia mulla ei sinänsä oikein ollut, ainakaan mitenkään suuresti. (joomoro, suomi ei suju ollenkaan, suuresti?!) Kaipasin aika lujaa kavereita ja perheenvaihdon aikana myös omaa perhettä. Oon nyt alkanut samaan kunnolla kavereita ja esim. eilen oltiin porukalla viettämässä Malmedyssä kokeiden loppumista niin kuin kaikki muutkin nuoret alueen kouluista. Ja suurta "kaikki menee täydellisesti, Belgique, je t'aime, en halua koskaan lähteä takaisin" ei ole vielä näkynyt. Tunnen oloni ihan hyväksi nytkin, ilman totakin. Vaikka kyllä toi fiilis voisi joku päivä tulla, koska kohta enää puolet jäljellä?!?!?! :O
Perheenvaihdosta sen verran, että täällä tunnen oloni paljon kotoisammaksi, tehdään normi arkiasioita yhdessä ja musta tuntuu että puhunkin paaljon enemmän kuin edellisessä perheessä, ihan jo senkin takia että kieli alkaa sujumaan. Tietty jotain juttuja nyt aina on, mutta ne ratkaistaan ja ei voi olettaa että koko vuosi menee tosta noin vaan ilman ongelmia.
Kieli siis sujuu jo niinkin hyvin, että yllätän itsenikin joskus ajattelemasta "Ei juma, sähän puhut ranskaa!" Teen vieläkin niiin paljon kielioppivirheitä, puhuessa mun kuuntelijat saattaa vaan katsoa ilmeellä nyt-en-ymmärtänyt. Mutta saan silti sanottua niin paljon ja kerrottua omia fiiliksiä, ranskaksi. Eipä sen mukavempaa fiilistä voi olla! (Tähänkin täytyy lisätä, että päiviä löytyy, jolloin tekis vaan mieli vastata suomeksi että yks hailee, en ymmärtänyt ja vaikka olisinkin ymmärtänyt, en osaa vastata. Onneksi näitä ei enää ole niin paljon!)
Tässä nyt taas vähän jotain kuulumisia, jotain ehkä kiinnostaa ja tosiaan, suomi alkaa tökkimään, enkku sitäkin enemmän ja ruotsin kuulumisia en edes kehtaa ajatella.
PS. Kivat paketit on Suomesta tullut, suklaata LÖYTYY, ruisleipää on pakasteessa vielä ensi vuodelle (hehheh mikä huumori, ei siihen oo kun viikko ja vähän päälle) ja kotitekoisia pipareita ja Hanna-tädin pikkuleipiä on jäljellä säälittävän vähän verrattuna siihen että ne tuli eilen?
PPS. Hostäiti sanoa töksäytti "Ommeinaa parempia pipareita kuin Belgiassa!". :D
//EDIT: Pakko laittaa tää, koska original song tuo mulle AINA mieleen rhétot, St-Nicolas juhlan ja kaiken tolta väliltä mikä liittyy kouluun ja tuttuihin sieltä.
6. joulukuuta 2010
6.12.
Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! <3
Täällä on satanu viikonloppuna melkein putkeen, lunta n. 40 cm, pakkasta pari astetta, ihmiset ei oikein tiedä mitä tehdä kun ei pääse liikkumaan niin helposti, koulun pihalla kaatuu 110% varmuudella, isot kokeet alkaa ensi viikolla, mullahan tietty kemiat ja mantsat uppoo ranskaksi science socialesista puhumattakaan, joulu on muutaman viikon päästä, kiitos Areena olemassaolostasi (Joulukalenteri+Linnan Juhlat), ei oo itsenäisyyspäivä ilman joulutorttuja ja glögiä, je t'aime Finlande, ranskankokeeseen pitäisi lukea kirja mutta valitettavasti nukahdan 10min sisään aina kun oon kirjan avannut, alle puolet enää jäljellä HUH, pitäisi oikeasti mennä nukkumaan, eilen Saint-Nicolas toi karkkia, tervetuloa vaihtarikilot (ihan niin kuin niitä ei olis jo tarpeeksi), heinäkuussa sitten kumipallona luoksenne pompin, uudessa perheessä ollaan oltu viikko, kyllä tää tästä vielä lähtee käyntiin, ruisleipää voi aina lähettää ja telkassa törmäsin suomen kieleen, nimittäin Benecol margariini mainoksessa!
Ja oikeesti, kohta on JOULU?!
A tantot!
Täällä on satanu viikonloppuna melkein putkeen, lunta n. 40 cm, pakkasta pari astetta, ihmiset ei oikein tiedä mitä tehdä kun ei pääse liikkumaan niin helposti, koulun pihalla kaatuu 110% varmuudella, isot kokeet alkaa ensi viikolla, mullahan tietty kemiat ja mantsat uppoo ranskaksi science socialesista puhumattakaan, joulu on muutaman viikon päästä, kiitos Areena olemassaolostasi (Joulukalenteri+Linnan Juhlat), ei oo itsenäisyyspäivä ilman joulutorttuja ja glögiä, je t'aime Finlande, ranskankokeeseen pitäisi lukea kirja mutta valitettavasti nukahdan 10min sisään aina kun oon kirjan avannut, alle puolet enää jäljellä HUH, pitäisi oikeasti mennä nukkumaan, eilen Saint-Nicolas toi karkkia, tervetuloa vaihtarikilot (ihan niin kuin niitä ei olis jo tarpeeksi), heinäkuussa sitten kumipallona luoksenne pompin, uudessa perheessä ollaan oltu viikko, kyllä tää tästä vielä lähtee käyntiin, ruisleipää voi aina lähettää ja telkassa törmäsin suomen kieleen, nimittäin Benecol margariini mainoksessa!
Ja oikeesti, kohta on JOULU?!
A tantot!
28. marraskuuta 2010
Les rhétos, les rhétos, les rhétos, ...
Tosiaan oli se viikon loma, jonka jälkeen oltiin kolme pvää koulussa ja taas kaksi pvää lomaa. Enpä tehnyt silloinkaan sen kummallisempaa, tosin lauantaina olin Gentissä itävaltalaisen tytön kanssa. Satoi aivan kaatamalla koko päivän ja jalat oli puolisääreen asti läpimärät, ylläpylläri sen jälkeen olinkin sitten pari viikkoa kipeenä. Tsekattiin törkeen iso katedraali, kaupungin keskusta, syötiin himo hyvät suklaacrepet ja melkein eksyttiin ja myöhästyttiin junasta kun yritettiin palata juna-asemalle, mutta onneksi päästiin turvallisesti kotiin!
Seuraavalla viikolla iskä tulikin sitten Suomesta nopeesti käymään tuomaan mun viulun. Pikavisiitti torstaina ja menin heti perjantaina suoraan kouluun. Olin varmaan hemaiseva näky, koska olin juuri silloin eniten kipeenä.
Nyt on ollut ihan huippu viikko pitkästä aikaa. Kun aina on tuntunut siltä että istun vaan kotona ja käyn koulussa, mutta tällä viikolla en olekaan ehtinyt istua täällä ollenkaan! Tiistaina jäin kouluun nukkumaan neljän muun tytön kanssa ja tuli ihan ala-asteen yökoulut mieleen! Nukuttiin liikkasalissa, kun siellä oli kalliit äänentoistolaitteet perjantaista Saint-Nicolas -juhlaa varten ja vartioitiin siis sitä. Tää homma on ihan traditio täällä vain tota St-Niciä varten ja joka yö oli joku nukkumassa salissa. Ja keskiviikkona ja torstaina oli koulun jälkeen iltaan asti kestävät harjoitukset.
Saint-Nicolas on täällä melkeinpä vuoden tärkein juhla. Oikea päivä on 6.12 (itsenäisyyspv!!) mutta kouluissa se järjestetään tietty vähän ennen. Sori, mutta Suomessa ei ole kyllä mitään tämän veroista juhlaa! Meillä rhétoilla ei ollut perjantaina normikoulua vaan koko päivän ajan esitettiin muille alemmille luokille semmonen spectacle (spektaakkeli?!) ja välitunnilla sutattiin muiden oppilaiden naamoja. Esityksen aiheena oli rhétos in the time, eli oli esi-isien aika, keskiaika, sixties, nykypäivä ja tulevaisuus. Tansseja, leikkejä ja varsinkin yleisön nolaamista, kun yleisöstä otettiin aina oppilaita leikkeihin, mutta leikit oli siis kaikenlaista noloa ja rhétot istuttiin edessä nauramassa. Jotenkin orjapäivä muistui mieleen :D Ja siis toi naamojen suttaus meni niin, että pihalla aina kun kellot soi ja oli luokanvaihdon aika, rhétot oli valmiina naamamaalit kädessä ja heti kun oppilaita alkoi tulla vastaan, hyökättiin niiden kimppuun ja hierottiin maalia täynnä oleva käsi niiden kasvoihin. Aika hauskaa :D Lopulta koko koululla oli törkeen näköiset naamat ja hiukset paitsi rhétoilla. Ja saattoi uhreiksi joutua myös joitain opettajia...
Koulupäivän jälkeen jäätiin siivoamaan sali, juotiin lasillinen uudelle reksille ja sen jälkeen mentiin syömään perus belgialainen ruoka, eli ranskiksia ja lihapullia. Oli aivan mahtavaa, juteltiin paljon kavereiden kanssa, naurettiin ja korvat oli ihan kipeenä siitä melusta mikä oli siellä paikassa missä syötiin (ei ollu ihan mikään ravintola mutta joku semmonen :D). Syömisen jälkeen lähdettiinkin sitten kaikki rhétot yhdessä kohti illan balia, mentiin bussilla, mutta ei millään isolla matkabussilla vaan normi koulubussilla. Vähän kävi sääliksi sitä kuljettajaa kun melu bussissa oli _hiukan_ korkealla, koska kaikki vaan lauloi ja huusi. Rohkeimmat yritti tanssia sellaista letkajenkan tapaista tanssia mutta jotenkin tila siellä bussissa ei ollut ihanteellinen. Tunnelma oli jotain ihan sanoinkuvaamatonta! Illalla tanssittiin ja pidettiin hauskaa kavereiden kanssa ja klo 4 pääsin nukkumaan.
Aamulla sitten virkeä herätys kohti Kölniä YFUn kanssa klo 8. NOT. Nukuin tunnin pommiin ja meinasin myöhästyä matkasta, suihkussa kävin niin nopee kun mahdollista ja leivät vaan mukaan autoon. Lauantai menikin siis 3 tunnin yöunilla, ei väsyttänyt ei ja vähän oli ylienerginen olo jonka varmaan kanssamatkustajat bussissa huomasi. Onneksi oli vaan YFU-porukka, joten muutkin oli aikalailla intoa täynnä. Köln on aivan mahtava! Käveltiin keskustassa, käytiin 2 kertaa Starbucksissa hakemassa kaakaot, tsekattiin Kölnin katedraali, joku keskiaika-teemainen markkina ja sen jälkeen vielä kunnon joulumarkkina. (Onko se suomeksi joulumarkkina, marché de Noël?) Aika eri tunnelma kun Tampereen joulumarkkinoilla, aivan täynnä porukkaa. Meinattiin tosin kyllä jäätyä aivan kuoliaaksi päivän aikana kun alkaa täälläkin tulla jo talvi. Esim. meillä on jo lunta!!
Tää päivä onkin mennyt sitten ei niin iloisissa tunnelmissa, nimittäin pakkauksen ääressä. Eli perheenvaihto edessä huomenna. Viime lauantaina sain siis tietää perheenvaihdosta, sunnuntaina juteltiin aluevalvojan kanssa kunnolla ja vaikka se sano että normaalisti menee pari viikkoa kun etsitään perhettä, se soittikin jo tiistaina että uusi perhe on löytynyt. Perhe asuu samassa kylässä kun koulu, Stavelotissa eli ei onneksi tarvitse vaihtaa koulua ja kouluun meen vaan kävellen. Huippua on se, että vaikka Stavelot onkin kylä, se on silti isompi kuin Grand-Halleux (minimaalinen)! Perheestä tiedän vain nimen, osoitteen ja sen että siinä on isä, äiti, ja yksi veli. En tiedä onko enemmän sisaruksia. Syitä perheenvaihtoon en nyt kauheasti rupea tähän latelemaan, päällimmäisenä se, että perhe haluaa että lähden.
Huomenna siis uudet tuulet ja jos sieltä Suomesta nyt joku on jotain tänne lähettämässä, kysykää uusi osoite ensin! :)
Bisou
Seuraavalla viikolla iskä tulikin sitten Suomesta nopeesti käymään tuomaan mun viulun. Pikavisiitti torstaina ja menin heti perjantaina suoraan kouluun. Olin varmaan hemaiseva näky, koska olin juuri silloin eniten kipeenä.
Nyt on ollut ihan huippu viikko pitkästä aikaa. Kun aina on tuntunut siltä että istun vaan kotona ja käyn koulussa, mutta tällä viikolla en olekaan ehtinyt istua täällä ollenkaan! Tiistaina jäin kouluun nukkumaan neljän muun tytön kanssa ja tuli ihan ala-asteen yökoulut mieleen! Nukuttiin liikkasalissa, kun siellä oli kalliit äänentoistolaitteet perjantaista Saint-Nicolas -juhlaa varten ja vartioitiin siis sitä. Tää homma on ihan traditio täällä vain tota St-Niciä varten ja joka yö oli joku nukkumassa salissa. Ja keskiviikkona ja torstaina oli koulun jälkeen iltaan asti kestävät harjoitukset.
Saint-Nicolas on täällä melkeinpä vuoden tärkein juhla. Oikea päivä on 6.12 (itsenäisyyspv!!) mutta kouluissa se järjestetään tietty vähän ennen. Sori, mutta Suomessa ei ole kyllä mitään tämän veroista juhlaa! Meillä rhétoilla ei ollut perjantaina normikoulua vaan koko päivän ajan esitettiin muille alemmille luokille semmonen spectacle (spektaakkeli?!) ja välitunnilla sutattiin muiden oppilaiden naamoja. Esityksen aiheena oli rhétos in the time, eli oli esi-isien aika, keskiaika, sixties, nykypäivä ja tulevaisuus. Tansseja, leikkejä ja varsinkin yleisön nolaamista, kun yleisöstä otettiin aina oppilaita leikkeihin, mutta leikit oli siis kaikenlaista noloa ja rhétot istuttiin edessä nauramassa. Jotenkin orjapäivä muistui mieleen :D Ja siis toi naamojen suttaus meni niin, että pihalla aina kun kellot soi ja oli luokanvaihdon aika, rhétot oli valmiina naamamaalit kädessä ja heti kun oppilaita alkoi tulla vastaan, hyökättiin niiden kimppuun ja hierottiin maalia täynnä oleva käsi niiden kasvoihin. Aika hauskaa :D Lopulta koko koululla oli törkeen näköiset naamat ja hiukset paitsi rhétoilla. Ja saattoi uhreiksi joutua myös joitain opettajia...
Koulupäivän jälkeen jäätiin siivoamaan sali, juotiin lasillinen uudelle reksille ja sen jälkeen mentiin syömään perus belgialainen ruoka, eli ranskiksia ja lihapullia. Oli aivan mahtavaa, juteltiin paljon kavereiden kanssa, naurettiin ja korvat oli ihan kipeenä siitä melusta mikä oli siellä paikassa missä syötiin (ei ollu ihan mikään ravintola mutta joku semmonen :D). Syömisen jälkeen lähdettiinkin sitten kaikki rhétot yhdessä kohti illan balia, mentiin bussilla, mutta ei millään isolla matkabussilla vaan normi koulubussilla. Vähän kävi sääliksi sitä kuljettajaa kun melu bussissa oli _hiukan_ korkealla, koska kaikki vaan lauloi ja huusi. Rohkeimmat yritti tanssia sellaista letkajenkan tapaista tanssia mutta jotenkin tila siellä bussissa ei ollut ihanteellinen. Tunnelma oli jotain ihan sanoinkuvaamatonta! Illalla tanssittiin ja pidettiin hauskaa kavereiden kanssa ja klo 4 pääsin nukkumaan.
Aamulla sitten virkeä herätys kohti Kölniä YFUn kanssa klo 8. NOT. Nukuin tunnin pommiin ja meinasin myöhästyä matkasta, suihkussa kävin niin nopee kun mahdollista ja leivät vaan mukaan autoon. Lauantai menikin siis 3 tunnin yöunilla, ei väsyttänyt ei ja vähän oli ylienerginen olo jonka varmaan kanssamatkustajat bussissa huomasi. Onneksi oli vaan YFU-porukka, joten muutkin oli aikalailla intoa täynnä. Köln on aivan mahtava! Käveltiin keskustassa, käytiin 2 kertaa Starbucksissa hakemassa kaakaot, tsekattiin Kölnin katedraali, joku keskiaika-teemainen markkina ja sen jälkeen vielä kunnon joulumarkkina. (Onko se suomeksi joulumarkkina, marché de Noël?) Aika eri tunnelma kun Tampereen joulumarkkinoilla, aivan täynnä porukkaa. Meinattiin tosin kyllä jäätyä aivan kuoliaaksi päivän aikana kun alkaa täälläkin tulla jo talvi. Esim. meillä on jo lunta!!
Tää päivä onkin mennyt sitten ei niin iloisissa tunnelmissa, nimittäin pakkauksen ääressä. Eli perheenvaihto edessä huomenna. Viime lauantaina sain siis tietää perheenvaihdosta, sunnuntaina juteltiin aluevalvojan kanssa kunnolla ja vaikka se sano että normaalisti menee pari viikkoa kun etsitään perhettä, se soittikin jo tiistaina että uusi perhe on löytynyt. Perhe asuu samassa kylässä kun koulu, Stavelotissa eli ei onneksi tarvitse vaihtaa koulua ja kouluun meen vaan kävellen. Huippua on se, että vaikka Stavelot onkin kylä, se on silti isompi kuin Grand-Halleux (minimaalinen)! Perheestä tiedän vain nimen, osoitteen ja sen että siinä on isä, äiti, ja yksi veli. En tiedä onko enemmän sisaruksia. Syitä perheenvaihtoon en nyt kauheasti rupea tähän latelemaan, päällimmäisenä se, että perhe haluaa että lähden.
Huomenna siis uudet tuulet ja jos sieltä Suomesta nyt joku on jotain tänne lähettämässä, kysykää uusi osoite ensin! :)
Bisou
7. marraskuuta 2010
Coucou
Tuntuu ettei oikein ole mitään mistä päivittää, mutta kirjotan nyt jotain. Lomaa on ollut nyt tää viikko ja ensi viikon to ja pe on kans lomaa. Oikeestaan mitään ihmeellistä en ole tehnyt, Liègessä kävin taas kääntymässä (terveisiä Anterolle!), mut ei se mitään, tarvitsin muutenkin shoppauspäivää ja vähän kaupungin tuulta! Pari viikkoa sitten oli YFUn Follow-up, siellä vähän vertaistukea muilta vaihtareilta ja käytiin läpi asioita ja jos on jotain ongelmia. Olin myös aluevalvojan luona muuten vaan juttelemassa nyt lomalla ja että mun ja perheen täytyy vaan keskustella enemmän, kun tällä hetkellä mulla menee kaikki aika siihen että älyän mistä keskustellaan, mutta vaikee osallistua kanssa keskusteluun. Johtuisko ehkä vähän tosta kielimuurista? Ja Suomen YFU on nyt vähän väärinymmärtänyt mitä täällä tapahtuu, mutta asiat on taas ihan raiteillaan.
Koulu on mulle valehtelematta vieläkin hankalaa, mulla menee koko aika siihen että tajuan mistä puhutaan tunnilla. Ja musta tuntuu että mun luokalla ei ole paljookaan läksyjä, esim eka matikan läksy tuli viime viikolla ja ainoat aineet missä teen jotain on enkku ja ranska, silloin kun ope antaa meille vaihtareille eri tehtäviä, ranskan ope ei oleta että me vaihtarit osallistutaan muuten tunnilla. Täällä on siis oppilaat jaettu luokkiin valintojensa perusteella ja tää mun luokka on varmaan vaihtariystävällinen luokka koska me kaikki kolme vikan luokan vaihtaria ollaan samalla luokalla ja meidän ainevalinnoissa ei oo kauheesti semmosia aineita mistä tulisi kauheesti tehtävää. Tässä nyt mun kaikki ainevalinnat:
Ranska 5h/vk: tosiaan teen niitä eri tehtäviä mitä ope antaa, muuten me ei tehdä oikein mitään.
Matikka 4h/vk: tää taitaa olla helpoin matikka kun on vielä matikka 6h ja 8h per viikko. Hehe, hei pitkän matikan opiskelija... Mutta toisaalta en oo paljoa tajunnutkaan mitä nyt mennään, mutta toivottavasti äsken postissa saapunut MAOL vähän auttaa mua pääseen kärryille.
Hissa/mantsa/ussa 2h/vk: Ymmärrän ja en ymmärrä. Ussassa nää on kirjottanut koko ajan jotain aineita eutanasiasta ja vertaillut Espanjan ja Belgian eutanasia lakia, muutenkin ussan tunnit on niin, että ope vaan puhuu luokan edessä mutta oikeesti kukaan ei kuuntele vaan kaikki häsää jotain omaa. Muilla tunneilla kaikki on kyllä hiljaa ja keskittyy. Mantsa on ihan ok, mut jos puhutaan politiikasta ja puolueiden päämääristä, oon ulalla. Hissassa mennään maailmansotia, mutta en ole edes varma oonko kuullut Vuoden 1929 pörssiromahduksesta mitä nyt mennään?
Enkku 4h/vk: Oon kärryillä, mutta koko ajan tehdään himona esitelmiä ja puheita. Ihan hyvä että opetellaan ääntämistä, mutta hei haloo, kielioppi kans kunniaan! Mulla vähän itsetunto luhistuu näillä tunneilla, kun nää on opiskellu 4v ja mä 7v, mutta saan silti samoja tuloksia enkä mitenkään über loistavia. Mutta enkun ope saattaa antaa samat pisteet belgialaiselle joka pystyy luontevasti puhumaan englantia luokan ulkopuolellakin ja belgialaiselle joka pystyy puhumaan englantia vain silloin kun on paperilla kaikki lauseet valmiiksi kirjoitettuna.
Science Sociales 4h/vk: Mun murheenkryyni, en oikeesti älyä MITÄÄN. No ok, nyt mennään terrorismia mutta that's it. En tiedä mitä teen tämän kanssa, mutta onnellista loppua en ainakaan vielä nää.
Tieteet 3h/vk: Eli fysiikka, kemia ja bilsa jokaista 1h/vk. Mähän oon tunnetusti ollut aina näiden aineiden innokas opiskelija, not, joten tää pienin mahdollinen määrä on mulle just sopiva. Fysiikassa mennään jotain, kemiassa liuoksia ja bilsassa piirrellään perinnöllisyystaulukoita, esim. mitä tulee valkoisen kukan ja punaisen kukan jälkeläisistä. Tämän tajuaa vaan kun näkee mitä tunneilla tehdään.
Liikka 2h/vk: Näin on kaikilla. TYKin liikkatuntien jälkeen nää on aika tehokasta näille vaihtarikiloille, esim. lomaan asti joka tunnilla juostiin, juostiin ja juostiin.
Taidehistoriaa 1h/vk: Ope näyttää dioja ja kertoo niistä aina kaikenlaista. Takaumaa ala-asteelle, kun Suomen lukiossa on kuitenkin tietokoneet, Power Pointit, ne piirtoheittimen tapaiset mutta nykyaikaisemmat koneet, mihin voi pistää vaan paperin ja tadaa se näkyy seinällä, nimeä en nyt muista.
Tunteja mulla on siis 29 ja etudejä 8h/vk, mikä on kai tosi paljon. Koulu on aina 8.20-16 paitsi keskiviikkona 8.20-12.40, tunnit kestää 50 min. ja luonastauko on 12.40-13.30 + päivän ainoa välkkä 10-10.20, jolloin kaikki syö jonkun välipalan tapaisen, muuten tuntien välissä ei oo välkkää vaan tunnilta mennään heti toiselle tunnille.
Eipä mulla muuta, à tantot!
Koulu on mulle valehtelematta vieläkin hankalaa, mulla menee koko aika siihen että tajuan mistä puhutaan tunnilla. Ja musta tuntuu että mun luokalla ei ole paljookaan läksyjä, esim eka matikan läksy tuli viime viikolla ja ainoat aineet missä teen jotain on enkku ja ranska, silloin kun ope antaa meille vaihtareille eri tehtäviä, ranskan ope ei oleta että me vaihtarit osallistutaan muuten tunnilla. Täällä on siis oppilaat jaettu luokkiin valintojensa perusteella ja tää mun luokka on varmaan vaihtariystävällinen luokka koska me kaikki kolme vikan luokan vaihtaria ollaan samalla luokalla ja meidän ainevalinnoissa ei oo kauheesti semmosia aineita mistä tulisi kauheesti tehtävää. Tässä nyt mun kaikki ainevalinnat:
Ranska 5h/vk: tosiaan teen niitä eri tehtäviä mitä ope antaa, muuten me ei tehdä oikein mitään.
Matikka 4h/vk: tää taitaa olla helpoin matikka kun on vielä matikka 6h ja 8h per viikko. Hehe, hei pitkän matikan opiskelija... Mutta toisaalta en oo paljoa tajunnutkaan mitä nyt mennään, mutta toivottavasti äsken postissa saapunut MAOL vähän auttaa mua pääseen kärryille.
Hissa/mantsa/ussa 2h/vk: Ymmärrän ja en ymmärrä. Ussassa nää on kirjottanut koko ajan jotain aineita eutanasiasta ja vertaillut Espanjan ja Belgian eutanasia lakia, muutenkin ussan tunnit on niin, että ope vaan puhuu luokan edessä mutta oikeesti kukaan ei kuuntele vaan kaikki häsää jotain omaa. Muilla tunneilla kaikki on kyllä hiljaa ja keskittyy. Mantsa on ihan ok, mut jos puhutaan politiikasta ja puolueiden päämääristä, oon ulalla. Hissassa mennään maailmansotia, mutta en ole edes varma oonko kuullut Vuoden 1929 pörssiromahduksesta mitä nyt mennään?
Enkku 4h/vk: Oon kärryillä, mutta koko ajan tehdään himona esitelmiä ja puheita. Ihan hyvä että opetellaan ääntämistä, mutta hei haloo, kielioppi kans kunniaan! Mulla vähän itsetunto luhistuu näillä tunneilla, kun nää on opiskellu 4v ja mä 7v, mutta saan silti samoja tuloksia enkä mitenkään über loistavia. Mutta enkun ope saattaa antaa samat pisteet belgialaiselle joka pystyy luontevasti puhumaan englantia luokan ulkopuolellakin ja belgialaiselle joka pystyy puhumaan englantia vain silloin kun on paperilla kaikki lauseet valmiiksi kirjoitettuna.
Science Sociales 4h/vk: Mun murheenkryyni, en oikeesti älyä MITÄÄN. No ok, nyt mennään terrorismia mutta that's it. En tiedä mitä teen tämän kanssa, mutta onnellista loppua en ainakaan vielä nää.
Tieteet 3h/vk: Eli fysiikka, kemia ja bilsa jokaista 1h/vk. Mähän oon tunnetusti ollut aina näiden aineiden innokas opiskelija, not, joten tää pienin mahdollinen määrä on mulle just sopiva. Fysiikassa mennään jotain, kemiassa liuoksia ja bilsassa piirrellään perinnöllisyystaulukoita, esim. mitä tulee valkoisen kukan ja punaisen kukan jälkeläisistä. Tämän tajuaa vaan kun näkee mitä tunneilla tehdään.
Liikka 2h/vk: Näin on kaikilla. TYKin liikkatuntien jälkeen nää on aika tehokasta näille vaihtarikiloille, esim. lomaan asti joka tunnilla juostiin, juostiin ja juostiin.
Taidehistoriaa 1h/vk: Ope näyttää dioja ja kertoo niistä aina kaikenlaista. Takaumaa ala-asteelle, kun Suomen lukiossa on kuitenkin tietokoneet, Power Pointit, ne piirtoheittimen tapaiset mutta nykyaikaisemmat koneet, mihin voi pistää vaan paperin ja tadaa se näkyy seinällä, nimeä en nyt muista.
Tunteja mulla on siis 29 ja etudejä 8h/vk, mikä on kai tosi paljon. Koulu on aina 8.20-16 paitsi keskiviikkona 8.20-12.40, tunnit kestää 50 min. ja luonastauko on 12.40-13.30 + päivän ainoa välkkä 10-10.20, jolloin kaikki syö jonkun välipalan tapaisen, muuten tuntien välissä ei oo välkkää vaan tunnilta mennään heti toiselle tunnille.
Eipä mulla muuta, à tantot!
17. lokakuuta 2010
Kaikenlaista
Voisin taas vähän päivitellä :D Oli tosiaan vähän ongelmaa tän koneen ja nettiin yhdistämisen kanssa, mutta kaikki ok nyt. Tosiaan muutenkin ei oo vaan ollut mitään suurta tarvetta päivitellä koska elämä täällä on jo ihan arkea, että mitään kummallista ei mun mielestä tapahdu, vaan oon jo aikalailla sopeutunut tänne.
Mitäs oon tehny tähän asti, öö käytiin YFU porukan kanssa Walibissa (huvipuisto) ja oli aivan mahtavaa jutella muiden vaihtareiden kanssa englantia ja tulla ymmärretyksi! Ja vähän huilata tästä perheestä, kun tuntuu että en tee mitään muuta kun käyn koulussa, istun kotona, juttelen näille, nukun ja syön, joten tollaset pienet tauot täältä maaseudulta on ihan jees! Samana viikonloppuna menin sitten sunnuntaina Anastasialle (Viro) Liègeen kyläilemään ja jäin yöksi kun maanantaina ei ollut koulua jonkun juhlapäivän takia. Viime viikonloppuna kävin taas Liègessä, tällä kertaa olin yksin kun tarvitsin taas vaihteeksi vaatteita yms. Myöhästyin ekasta junasta ja seuraava meni kahden tunnin päästä. Hieman ärsytti mutta illalla taas kaikki OK koska olin kuitenkin päässyt käymään kaupungissa ja löysinkin kaikkea tarvittavaa. Tänä perjantaina oli bal täällä Grand-Halleuxissa, pikkukylässä MITÄ! Meen aina noihin baleihin sisarusten kanssa, mutta yleensä hostveli ja sisko lähtee aina omien kavereidensa luokse joten oon alkanut tutustumaan hyvin ihmisiin täällä kun oon mennyt aina joidenkin koulututtujen luokse.
Voisin vähän kertoa vaikka meidän perheen syömisestä. Täällä siis syödään AINA tartineja, sellasia ohuita leipäviipaileita joiden päälle laitetaan juustoa, margariinia, nutellaa, speculoos-tahnaa (=pipari-tahnaa, sika hyvää!!), hilloja, leikkelettä tms. Tartineja syödään aamulla, koulussa (ellen sitten osta sandwichiä tai koulusta ruokaa) ja koulun jälkeen. Ainoa päivän lämmin ateria on illalla n. kasin aikaan. En oo uskaltanut vielä käydä vaa'alla, koska kaikki juusto, speculoos ja nutella ei oo voinut tehdä muuta kuin pahaa. Ja se, että aina on melkein vaaleeta leipää. Oonkin nyt alkanut syödä enemmän hedelmiä ja leivän päälle laitan joskus tomaattia, enkä aina sitä suklaata tai juustoa. Toi tomaatti leivän päällä ja muroja jogurtin kanssa on ollu perheelle vähän kova pala, mutta toisaalta margariinia, juustoa, SINAPPIA ja PIPPURIA leivällä samaan aikaan on ollut mulle kova pala. Ja ainiin, hostäiti on aikamoinen ekoilija, joten meillä on melkeinpä koko jääkaappi ja hyllyt täynnä Bio-time merkkiä! :D Tää huvitti mua aikalailla ekat viikot.
Koulu menee miten menee. Oon alkanut ymmärtämään tunneilla vähäsen, yleensä sen pääpointin. Enkkukaan ei oo kauheesti piristänyt mun mieltä: 14/20 kuullusta, 15/20 luetusta ja 7.5/10 esitelmästä. Koulua on mennyt melkein kuukausi ja tähän asti ollaan menty tasan kahdella enkun tunnilla kielioppia (enkkua 4h viikossa). Yritän tehdä kokeet, mutta yleensä se jää siihen että kirjotan nimeni ja sit pari sanaa. PAITSI että perjantain mulla oli science socialesin ja historian koe. Socialesin koe oli jostain BHV:stä (?!) mut vika kysymys oli oma mielipide Belgian tulevaisuudesta, kun täällä on nyt aika paljon poliittista taistelua Flandersien ja Wallonien välillä. Tohon kirjoitin jopa 6 riviä! Wooo ja historian koe oli ekasta maailman sodasta ja loppuun kirjoitin Suomen itsenäisyyspäivästä ja Venäjästä irroittautumisesta. Olin aika ylpee itsestäni.
Vielä tästä ranskan kielen ymmärtämisestä. Ymmärrän tosi paljon jo mitä muut puhuu silloinkin kun ei puhu mulle vaan kun puhuvat keskenään. Valitettavasti en oikein osaa mennä keskusteluun mukaan ja kommentoida joten yleensä vaan istun vieressä ja kattelen ja hymyilen kun muut puhuu. Tuntuu välillä vähän tyhmältä, koska Suomessa en oo tollanen. Parina kuluneena päivänä onkin nyt ollut vähän enemmän turhautumista tähän kieleen ja iPodista on kuulunut joko SMG:tä tai Semmareita. Luin yhden niistä kirjoista jotka tänne raahasin mukanani ja jotain varmaan kertoo että 450-sivuinen suomenkielinen kirja meni kolmessa päivässä kun HP 1 meni n. 3 viikossa? Haha :D Mulla oli yks päivä koulussa mukana toi suomenkielinen kirja ja yks mun luokkalainen pyysi että voiko se kattoa sitä. No tää rupee lukeen kirjaa ääneen ihan miten kuuluukin! Olin siinä sitten haavi auki että missä oot oppinu lukemaan suomea kun ranskan lukeminen on aika eri juttu kun kirjaimet lausutaan eri lailla ja niistäkään ei kaikkea lausuta. Kävi ilmi, että tän luokkalaisen luona on ollu pari vuotta sitten suomalainen tyttö.
Eipä mulla muuta, harrastusta yritetään ettiä, meen varmaan Zumbaan Sarahin kanssa missä on myös mun hostäidin veljen vaimo. Toinen kuoro on myös nyt löydetty, nuorisokuoro! Tänään olisi ollut harjoitukset, mutta tosiaan maaseudulla asuessa liikkuminen paikasta A paikkaan B ei ookkaan niin helppoa. Mutta koulussa on alemmalla luokalla tyttö, joka on siinä kuorossa, mutta yhden tytön löytäminen tosta hieman isohkosta koulusta ei oo mikään helppo nakki.
Bisous!
Mitäs oon tehny tähän asti, öö käytiin YFU porukan kanssa Walibissa (huvipuisto) ja oli aivan mahtavaa jutella muiden vaihtareiden kanssa englantia ja tulla ymmärretyksi! Ja vähän huilata tästä perheestä, kun tuntuu että en tee mitään muuta kun käyn koulussa, istun kotona, juttelen näille, nukun ja syön, joten tollaset pienet tauot täältä maaseudulta on ihan jees! Samana viikonloppuna menin sitten sunnuntaina Anastasialle (Viro) Liègeen kyläilemään ja jäin yöksi kun maanantaina ei ollut koulua jonkun juhlapäivän takia. Viime viikonloppuna kävin taas Liègessä, tällä kertaa olin yksin kun tarvitsin taas vaihteeksi vaatteita yms. Myöhästyin ekasta junasta ja seuraava meni kahden tunnin päästä. Hieman ärsytti mutta illalla taas kaikki OK koska olin kuitenkin päässyt käymään kaupungissa ja löysinkin kaikkea tarvittavaa. Tänä perjantaina oli bal täällä Grand-Halleuxissa, pikkukylässä MITÄ! Meen aina noihin baleihin sisarusten kanssa, mutta yleensä hostveli ja sisko lähtee aina omien kavereidensa luokse joten oon alkanut tutustumaan hyvin ihmisiin täällä kun oon mennyt aina joidenkin koulututtujen luokse.
Voisin vähän kertoa vaikka meidän perheen syömisestä. Täällä siis syödään AINA tartineja, sellasia ohuita leipäviipaileita joiden päälle laitetaan juustoa, margariinia, nutellaa, speculoos-tahnaa (=pipari-tahnaa, sika hyvää!!), hilloja, leikkelettä tms. Tartineja syödään aamulla, koulussa (ellen sitten osta sandwichiä tai koulusta ruokaa) ja koulun jälkeen. Ainoa päivän lämmin ateria on illalla n. kasin aikaan. En oo uskaltanut vielä käydä vaa'alla, koska kaikki juusto, speculoos ja nutella ei oo voinut tehdä muuta kuin pahaa. Ja se, että aina on melkein vaaleeta leipää. Oonkin nyt alkanut syödä enemmän hedelmiä ja leivän päälle laitan joskus tomaattia, enkä aina sitä suklaata tai juustoa. Toi tomaatti leivän päällä ja muroja jogurtin kanssa on ollu perheelle vähän kova pala, mutta toisaalta margariinia, juustoa, SINAPPIA ja PIPPURIA leivällä samaan aikaan on ollut mulle kova pala. Ja ainiin, hostäiti on aikamoinen ekoilija, joten meillä on melkeinpä koko jääkaappi ja hyllyt täynnä Bio-time merkkiä! :D Tää huvitti mua aikalailla ekat viikot.
Koulu menee miten menee. Oon alkanut ymmärtämään tunneilla vähäsen, yleensä sen pääpointin. Enkkukaan ei oo kauheesti piristänyt mun mieltä: 14/20 kuullusta, 15/20 luetusta ja 7.5/10 esitelmästä. Koulua on mennyt melkein kuukausi ja tähän asti ollaan menty tasan kahdella enkun tunnilla kielioppia (enkkua 4h viikossa). Yritän tehdä kokeet, mutta yleensä se jää siihen että kirjotan nimeni ja sit pari sanaa. PAITSI että perjantain mulla oli science socialesin ja historian koe. Socialesin koe oli jostain BHV:stä (?!) mut vika kysymys oli oma mielipide Belgian tulevaisuudesta, kun täällä on nyt aika paljon poliittista taistelua Flandersien ja Wallonien välillä. Tohon kirjoitin jopa 6 riviä! Wooo ja historian koe oli ekasta maailman sodasta ja loppuun kirjoitin Suomen itsenäisyyspäivästä ja Venäjästä irroittautumisesta. Olin aika ylpee itsestäni.
Vielä tästä ranskan kielen ymmärtämisestä. Ymmärrän tosi paljon jo mitä muut puhuu silloinkin kun ei puhu mulle vaan kun puhuvat keskenään. Valitettavasti en oikein osaa mennä keskusteluun mukaan ja kommentoida joten yleensä vaan istun vieressä ja kattelen ja hymyilen kun muut puhuu. Tuntuu välillä vähän tyhmältä, koska Suomessa en oo tollanen. Parina kuluneena päivänä onkin nyt ollut vähän enemmän turhautumista tähän kieleen ja iPodista on kuulunut joko SMG:tä tai Semmareita. Luin yhden niistä kirjoista jotka tänne raahasin mukanani ja jotain varmaan kertoo että 450-sivuinen suomenkielinen kirja meni kolmessa päivässä kun HP 1 meni n. 3 viikossa? Haha :D Mulla oli yks päivä koulussa mukana toi suomenkielinen kirja ja yks mun luokkalainen pyysi että voiko se kattoa sitä. No tää rupee lukeen kirjaa ääneen ihan miten kuuluukin! Olin siinä sitten haavi auki että missä oot oppinu lukemaan suomea kun ranskan lukeminen on aika eri juttu kun kirjaimet lausutaan eri lailla ja niistäkään ei kaikkea lausuta. Kävi ilmi, että tän luokkalaisen luona on ollu pari vuotta sitten suomalainen tyttö.
Eipä mulla muuta, harrastusta yritetään ettiä, meen varmaan Zumbaan Sarahin kanssa missä on myös mun hostäidin veljen vaimo. Toinen kuoro on myös nyt löydetty, nuorisokuoro! Tänään olisi ollut harjoitukset, mutta tosiaan maaseudulla asuessa liikkuminen paikasta A paikkaan B ei ookkaan niin helppoa. Mutta koulussa on alemmalla luokalla tyttö, joka on siinä kuorossa, mutta yhden tytön löytäminen tosta hieman isohkosta koulusta ei oo mikään helppo nakki.
Bisous!
20. syyskuuta 2010
Hups
Mihinköhän tää aika oikein menee? Oon ollut täällä kuukauden ja musta tuntuu, että ei oo tapahtunut mitään ihmeellistä tässä ajassa, mutta silti on tapahtunut ihan kauheasti kaikkea. Tällä hetkellä istun täällä kotona kipeänä, niin on vähän aikaa taas päivitellä.
Koulua on nyt vähän enemmän jo takana ja tiedän jo mitä on milloin ja missä. Oon myös onneksi tutustunut jo ihmisiin ja tiedän mihin mennä välkällä ja lounastauolla. Edellisenä viikonloppuna Sarah, toinen vaihtari tästä läheltä, tuli käymään ja oli niiin helpottavaa puhua vihdoin kunnolla ja jakaa samoja tunteita. Sunnuntaina mun piti tehdä mokkapaloja hostisoäidin luona kun täällä on kaasu-uuni jota ei käytetä, mutta jostain syystä en sitten tehnytkään. Onneksi sainkin tehtyä mokkapaloja sitten viime keskiviikkona, kun keskiviikkoisin koulu loppuu aina jo puolelta päivin. Vähän kyllä jännitti että mitäköhän niistä tulee, kun yritettiin löytää oikeita aineksia. Kaakao oli vähän erilaista ja mulle sanottiin että nämä käyttää aina gramma mittaa eli mittoja piti sitten muunnella, mutta ihan lopussa hostisoäiti ottaa jostain kaapista desilitramitan ja vähän aikaa kyllä mietin että ei sitten tota voitu käyttää niin olisi ollut vähän helpompaa... Mutta kyllä niistä ihan hyviä taisi tulla, kun tällä hetkellä on jäljellä vaan muutama murunen. Koululiikunnasta, meillä on nyt kuukausi pelkkää juoksemista ja mä tällä vahvalla liikuntataustallani näännyn aina joka tunnille. En oo kuitenkaan ainoa, onneksi.
Lauantaina pääsin vihdoin vähän shoppailemaan kun mentiin hostäidin kanssa käymään Liègessä. Nyt ei ole enää kauheata vaatekriisiä joka sunnuntai, kun on pyykinpesupäivä. Tosin unohdin vielä kamalasti kaikkea esim. kohta tulee jo talvi (MITÄ) eli saatan tarvita vähän paksumpaa takkia ja kenkiä yms. ettei tarttis koko ajan olla kipeenä. Eilen luin melkein koko päivän Harry Potter 1:stä ranskaksi, kun perhe ehdotti että voisin ruveta lukeen kirjoja ja vähän tehdä jotain tän ranskan eteen. Eihän toi HP mistään helpommasta päästä ole, mutta kun tietää jo sen tarinan ja mitä siinä tapahtuu niin kyllä se auttaa. Oon hei sivulla 120! Yey me! Ja tällä hetkellä yritetään löytää mulle jotain tekemistä koulun jälkeen. Kävin kattomassa yhtä kuorua missä hostisoäiti ja aluevalvojakin on. Tosiaan taisi kuoro olla 40+, joten mä vähän harkitsen vielä ja se loppu klo 10 illalla ja seuraavana päivänä kuuden jälkeen herätys kouluun. Kyllä kiitos ei. Jatkamme etsimistä.
Tänään oon siis melkein koko päivän yksin täällä kotona. Tuntuu tosi oudolta, koska ihan kuin olisi kotona sairastamassa, mutta silti tuntuu vielä että on vieras talossa. C'est bizarre. Äsken muuten soi puhelin ja en todellakaan uskaltanut mennä vastaamaan, jos siellä onkin joku muu kuin perheenjäsen ja siinä sitten yrittäisin sönköttää että pardon, mais je ne comprends pas!
Perheessä kuunnellaan muuten ihan sikana Pascal Obispoa:
Idéaliste:
Mary Jane:
Koulua on nyt vähän enemmän jo takana ja tiedän jo mitä on milloin ja missä. Oon myös onneksi tutustunut jo ihmisiin ja tiedän mihin mennä välkällä ja lounastauolla. Edellisenä viikonloppuna Sarah, toinen vaihtari tästä läheltä, tuli käymään ja oli niiin helpottavaa puhua vihdoin kunnolla ja jakaa samoja tunteita. Sunnuntaina mun piti tehdä mokkapaloja hostisoäidin luona kun täällä on kaasu-uuni jota ei käytetä, mutta jostain syystä en sitten tehnytkään. Onneksi sainkin tehtyä mokkapaloja sitten viime keskiviikkona, kun keskiviikkoisin koulu loppuu aina jo puolelta päivin. Vähän kyllä jännitti että mitäköhän niistä tulee, kun yritettiin löytää oikeita aineksia. Kaakao oli vähän erilaista ja mulle sanottiin että nämä käyttää aina gramma mittaa eli mittoja piti sitten muunnella, mutta ihan lopussa hostisoäiti ottaa jostain kaapista desilitramitan ja vähän aikaa kyllä mietin että ei sitten tota voitu käyttää niin olisi ollut vähän helpompaa... Mutta kyllä niistä ihan hyviä taisi tulla, kun tällä hetkellä on jäljellä vaan muutama murunen. Koululiikunnasta, meillä on nyt kuukausi pelkkää juoksemista ja mä tällä vahvalla liikuntataustallani näännyn aina joka tunnille. En oo kuitenkaan ainoa, onneksi.
Lauantaina pääsin vihdoin vähän shoppailemaan kun mentiin hostäidin kanssa käymään Liègessä. Nyt ei ole enää kauheata vaatekriisiä joka sunnuntai, kun on pyykinpesupäivä. Tosin unohdin vielä kamalasti kaikkea esim. kohta tulee jo talvi (MITÄ) eli saatan tarvita vähän paksumpaa takkia ja kenkiä yms. ettei tarttis koko ajan olla kipeenä. Eilen luin melkein koko päivän Harry Potter 1:stä ranskaksi, kun perhe ehdotti että voisin ruveta lukeen kirjoja ja vähän tehdä jotain tän ranskan eteen. Eihän toi HP mistään helpommasta päästä ole, mutta kun tietää jo sen tarinan ja mitä siinä tapahtuu niin kyllä se auttaa. Oon hei sivulla 120! Yey me! Ja tällä hetkellä yritetään löytää mulle jotain tekemistä koulun jälkeen. Kävin kattomassa yhtä kuorua missä hostisoäiti ja aluevalvojakin on. Tosiaan taisi kuoro olla 40+, joten mä vähän harkitsen vielä ja se loppu klo 10 illalla ja seuraavana päivänä kuuden jälkeen herätys kouluun. Kyllä kiitos ei. Jatkamme etsimistä.
Tänään oon siis melkein koko päivän yksin täällä kotona. Tuntuu tosi oudolta, koska ihan kuin olisi kotona sairastamassa, mutta silti tuntuu vielä että on vieras talossa. C'est bizarre. Äsken muuten soi puhelin ja en todellakaan uskaltanut mennä vastaamaan, jos siellä onkin joku muu kuin perheenjäsen ja siinä sitten yrittäisin sönköttää että pardon, mais je ne comprends pas!
Perheessä kuunnellaan muuten ihan sikana Pascal Obispoa:
Idéaliste:
Mary Jane:
8. syyskuuta 2010
Le francais
Kolmas päivä nyt koulua ja rupeen jo muistaan missä on mikäkin luokka ja mitä tapahtuu milloinkin. Joka keskiviikko päästään jo ennen yhtä, mikä järki tässäkin kun vois mennä myöhemmin kouluun ja päästä sillon 15-16 aikaan, eli nukkua pidempään!
Ilmaista ruokaahan koulussa ei ole, eli aamulla teen leivät (les tartines, ehkä...) kouluun messiin ja lounastauolla syödään joko ulkona tai jos on huono sää, kuten täällä yleensä tuppaa olemaan, ni rhétoille on oma hengaustila, jonne kaikki sitten sulloutuu. Koulukirjojakaan ei ole vaan kaikki on paperimonisteita, jotka pidetään järjestyksessä ja niissä on tehtävät ja niihin kirjoitetaan lisää muistiinpanoja. Saa nähdä miten saan kaikki paperit säilytettyä ja saatika kirjotettua mitään muistiinpanoja, kun mä niin hyvin ymmärrän tota kouluranskaa! Nooot. Yritin äsken ymmärtää jotain matikan funktiomonistetta ja en saanu mitään selvää. Sisko sitten selitti mulle mitä siinä sanotaan ja selvis että jutut oli vähän samoja kun mulla viime vuonna, mutta ne oli selitetty ihan sika vaikeen kautta ja paljon tekstiä, jossa pari esimerkkiä ja joku pieni kaava. "Hypäristä" eli etudestä vielä, koulu alkaa aina 8.20. ja mun lukujärjestyksessä tälle päivälle ei oo kahta ekaa tuntia vaan mulla alkaa tunnit 10.20. No, mä joudun kuitenkin tuleen 8.20. kouluun, istua kaksi tuntia etudessä ja sitten mennä tunneille. Jos mulla ei olis kolmea ekaa tuntia, voisin tulla kouluun vasta kun mun oikeet tunnit alkaa. Get it?
Kieli on siis alkanut sujumaan jo paremmin. Alussa ymmärsin ehkä pari sanaa sieltä täältä, mutta nyt noi pari sanaa jää enää ymmärtämättömäksi. Kyselen vieläkin koko ajan että quoi, koska en oo käsittänyt sitä avainsanaa lauseessa, mut kaiken muun kyllä. Puhe ei vielä oikein ole millään tasolla, mutta luulen (ja toivon) että se rupeaisi tästä vähän aukeamaan. En oikein enää tiedä mikä on mun äidinkieli, koska suomi takkuaa nykyään välillä ja en muista joitain sanoja samoin kuin englanti. Englannissa jää aina jotkut sanat uupumaan, mutta ne tulee mieleen ranskaksi. Ja the weirdest part is että mietin jotkut sanat ruotsiksi? Eli näiden neljän kieltä pitäisi nyt jotenkin handlata ja saada kondikseen. Sitä päivää odotellessa!
Ilmaista ruokaahan koulussa ei ole, eli aamulla teen leivät (les tartines, ehkä...) kouluun messiin ja lounastauolla syödään joko ulkona tai jos on huono sää, kuten täällä yleensä tuppaa olemaan, ni rhétoille on oma hengaustila, jonne kaikki sitten sulloutuu. Koulukirjojakaan ei ole vaan kaikki on paperimonisteita, jotka pidetään järjestyksessä ja niissä on tehtävät ja niihin kirjoitetaan lisää muistiinpanoja. Saa nähdä miten saan kaikki paperit säilytettyä ja saatika kirjotettua mitään muistiinpanoja, kun mä niin hyvin ymmärrän tota kouluranskaa! Nooot. Yritin äsken ymmärtää jotain matikan funktiomonistetta ja en saanu mitään selvää. Sisko sitten selitti mulle mitä siinä sanotaan ja selvis että jutut oli vähän samoja kun mulla viime vuonna, mutta ne oli selitetty ihan sika vaikeen kautta ja paljon tekstiä, jossa pari esimerkkiä ja joku pieni kaava. "Hypäristä" eli etudestä vielä, koulu alkaa aina 8.20. ja mun lukujärjestyksessä tälle päivälle ei oo kahta ekaa tuntia vaan mulla alkaa tunnit 10.20. No, mä joudun kuitenkin tuleen 8.20. kouluun, istua kaksi tuntia etudessä ja sitten mennä tunneille. Jos mulla ei olis kolmea ekaa tuntia, voisin tulla kouluun vasta kun mun oikeet tunnit alkaa. Get it?
Kieli on siis alkanut sujumaan jo paremmin. Alussa ymmärsin ehkä pari sanaa sieltä täältä, mutta nyt noi pari sanaa jää enää ymmärtämättömäksi. Kyselen vieläkin koko ajan että quoi, koska en oo käsittänyt sitä avainsanaa lauseessa, mut kaiken muun kyllä. Puhe ei vielä oikein ole millään tasolla, mutta luulen (ja toivon) että se rupeaisi tästä vähän aukeamaan. En oikein enää tiedä mikä on mun äidinkieli, koska suomi takkuaa nykyään välillä ja en muista joitain sanoja samoin kuin englanti. Englannissa jää aina jotkut sanat uupumaan, mutta ne tulee mieleen ranskaksi. Ja the weirdest part is että mietin jotkut sanat ruotsiksi? Eli näiden neljän kieltä pitäisi nyt jotenkin handlata ja saada kondikseen. Sitä päivää odotellessa!
6. syyskuuta 2010
Koulu
Perjantaina oli siis jotkut pippalot, jonne menin hostsisarusten kanssa. Lauantaina kävin taas hostisoäidillä veljen kanssa, kun siellä on piano (hyyvin epävireinen...) ja veli tykkää näköjään soitella aina välillä. No mä olin jossain välissä sanonut, että osaan soittaa vähäsen ni muthan pistettiin sitten kokeileen. No ei ollut onneksi vaikea kappale ja en todellakaan soittanut kun toisella kädellä. Mutta oli tosi outoa soittaa pitkästä aikaa, vaikka se olikin piano ja se oli vihdoinkin edes jotain tuttua ja oli hauskaa soitella (mutta en vieläkään tiedä siitä viulusta...). Sunnuntaina oli sitten veljen korismatsi jota mentiin kattomaan. Oli ihan hauska olla ekaa kertaa tollaisessa pelissä, jossa ainoot katsojat on pelaajien vanhemmat, jotka huutaa siellä kun mitkäkin ammattilaisvalmentajat. Pelin jälkeen mentiin vanhempien kanssa tekemään kävelylenkki muutaman kilsan päässä olevalla linnalle. Käppäiltiin metsässäkin ja tuoksu oli niin lähellä Suomen metsien tuoksua että oisin melkein voinut lähteä patikoimaan sinne. Melkein.
Tänään alkoi siis koulu ja voin kertoo että jännitti ihan sikana, mutta olin silti ihan iloinen että pääsee ikäisten seuraan ja vähitellen tohon arkirytmiin. Pari ekaa tuntia oli luokan ja luokanopettajan kanssa. Mun luokalla on kaksi vaihtaria mun lisäksi, josta toinen on ollut jo tammikuusta lähtien, joten se tunsi jo koulurytmit ja auttoi meitä, kun oltiin ihan kujalla. Sitten alkoi ihan normi tunnit ja totaaa. No kertoo varmaan aika paljon, että ainoo tunti missä ymmärsin oli enkun tunti. Mutta opettajat on onneksi tosi mukavia ja kun kertoo, että oon vaihtari niin ne ymmärtää että ei ymmärrä tunnin aiheista mitään. Esim ranskan tunnilla näiden täytyy lukee kauheesti kirjoja, niin se opettaja (joka on muuten meidän luokanopettajakin) antaa meille vaihtareille helpommin luettavia kirjoja=lastenkirjoja. Mutta se on just hyvä. Enpä paljoa vielä tutustunut kunnolla kehenkään, kunhan roikuin aina jonkun mukana, etten ihan huku siellä. Velikin on eri luokalla, niin me ei paljon päivän aikana nähdä.
Näiden "hypäristä" vielä... Jos ei oo tuntia, mennään isoon saliin istumaan ja tehdään läksyjä tai jotain. Puhua ei saa, vaikka tota katotaan vähän läpi sormien, ainakin rhétojen (vanhimpien) kohdalla. Mutta tunnit tosiaan kestää 50min niin kyllähän toi nyt on OK, kunhan vaan on jotain tekemistä.
Mutta huomenna taas kouluun, alkaa tässä rutiinit ehkä löytyä.
Tänään alkoi siis koulu ja voin kertoo että jännitti ihan sikana, mutta olin silti ihan iloinen että pääsee ikäisten seuraan ja vähitellen tohon arkirytmiin. Pari ekaa tuntia oli luokan ja luokanopettajan kanssa. Mun luokalla on kaksi vaihtaria mun lisäksi, josta toinen on ollut jo tammikuusta lähtien, joten se tunsi jo koulurytmit ja auttoi meitä, kun oltiin ihan kujalla. Sitten alkoi ihan normi tunnit ja totaaa. No kertoo varmaan aika paljon, että ainoo tunti missä ymmärsin oli enkun tunti. Mutta opettajat on onneksi tosi mukavia ja kun kertoo, että oon vaihtari niin ne ymmärtää että ei ymmärrä tunnin aiheista mitään. Esim ranskan tunnilla näiden täytyy lukee kauheesti kirjoja, niin se opettaja (joka on muuten meidän luokanopettajakin) antaa meille vaihtareille helpommin luettavia kirjoja=lastenkirjoja. Mutta se on just hyvä. Enpä paljoa vielä tutustunut kunnolla kehenkään, kunhan roikuin aina jonkun mukana, etten ihan huku siellä. Velikin on eri luokalla, niin me ei paljon päivän aikana nähdä.
Näiden "hypäristä" vielä... Jos ei oo tuntia, mennään isoon saliin istumaan ja tehdään läksyjä tai jotain. Puhua ei saa, vaikka tota katotaan vähän läpi sormien, ainakin rhétojen (vanhimpien) kohdalla. Mutta tunnit tosiaan kestää 50min niin kyllähän toi nyt on OK, kunhan vaan on jotain tekemistä.
Mutta huomenna taas kouluun, alkaa tässä rutiinit ehkä löytyä.
3. syyskuuta 2010
Kuvia
Tällästä täällä on.
OOKOO
Elikkäs aloitetaas uudestaan. Olen siis lukioikäinen tyttö, joka yhtenä päivänä päätti lähteä vaihto-oppilaaksi järjestönä YFU. Monen uurastuksen ja paperihomman jälkeen oon ollu nyt melkein kaksi viikkoa Belgiassa. Asun pienen pienessä kylässä, Grand-Halleuxissa, Luxembourgin provinssissa. Paikka on ihan lähellä Saksan ja Luxembourgin rajoja. Perheessä on vanhemmat, sisko 20v ja veli 17v. Talo missä asun, on aikaisemmin ollut navetta ja nää on nyt rempannut tätä paikkaa tammikuusta lähtien ja voisin sanoo että hyvältä näyttää!
Saavuin Belgiaan siis 23.8 jonkinlaisen alkushokin kanssa. Pari päivää meni niin, etten ymmärtänyt mitään mitä mulle puhuttiin, joten puhuja joutui aina toistamaan sanomansa vielä hitaammin ja kovempaa (en tajunnu miksi nää puhuu mulle melkein huutaen?) että ymmärsin ees jotain. Sen jälkeen rupesinkin ymmärtämään enemmän, mutta hups vaan, torstaina alko YFUn orientaatioleiri. Siellähän puhuttiinkin sitten englantia ja kaikki alkoi melkein taas alusta. Pari päivää leirin jälkeen oli aivan kamalaa koti-ikävää, mutta nyt kun on taas tullut vähän tekemistä se on laantunut.
Eilen oli muuten kyllä ehkä paras päivä tähän asti, vaikka mitään kummosta en tehnyt. Meillä oli siivouspäivä ja miten ihmeessä voin olla innoissani siivouspäivästä?! No siinä sentään sai tehdä jotain. Siivouksen jälkeen lähdin hostisoäidille, koska hän oli edellisenä päivänä kutsunut mut tekemään aitoja belgialaisia vohveleita, jeij! Mähän sitten reippaana tyttönä läksin ja isoäidin avustuksella tein taikinan ja vielä paistoin kaikki vohvelit. Yhteensä ehkä 50. Be proud of me! Siinä välissä käytiin kuitenkin hakemassa pienemmät hostserkut koulusta ja en tiedä ymmärsikö ne ihan, että mä tuun Suomesta, eli en vielä osaa kauheesti ranskaa. Hauskaa silti oli ja serkut tykkäs tosi paljon vohveleista, eli niiden oli pakko hyviä, koska lasten suusta se totuus tulee! (Suomi on kyllä vähän takussa, niin menikö se noin?)
Enää viikonloppu ja sitten alkaa koulu. APUA, jänskättää ja ihan sikana. Mutta toisaalta odotan innolla, että pääsee samanikäisten keskuuteen.
Laters!
Saavuin Belgiaan siis 23.8 jonkinlaisen alkushokin kanssa. Pari päivää meni niin, etten ymmärtänyt mitään mitä mulle puhuttiin, joten puhuja joutui aina toistamaan sanomansa vielä hitaammin ja kovempaa (en tajunnu miksi nää puhuu mulle melkein huutaen?) että ymmärsin ees jotain. Sen jälkeen rupesinkin ymmärtämään enemmän, mutta hups vaan, torstaina alko YFUn orientaatioleiri. Siellähän puhuttiinkin sitten englantia ja kaikki alkoi melkein taas alusta. Pari päivää leirin jälkeen oli aivan kamalaa koti-ikävää, mutta nyt kun on taas tullut vähän tekemistä se on laantunut.
Eilen oli muuten kyllä ehkä paras päivä tähän asti, vaikka mitään kummosta en tehnyt. Meillä oli siivouspäivä ja miten ihmeessä voin olla innoissani siivouspäivästä?! No siinä sentään sai tehdä jotain. Siivouksen jälkeen lähdin hostisoäidille, koska hän oli edellisenä päivänä kutsunut mut tekemään aitoja belgialaisia vohveleita, jeij! Mähän sitten reippaana tyttönä läksin ja isoäidin avustuksella tein taikinan ja vielä paistoin kaikki vohvelit. Yhteensä ehkä 50. Be proud of me! Siinä välissä käytiin kuitenkin hakemassa pienemmät hostserkut koulusta ja en tiedä ymmärsikö ne ihan, että mä tuun Suomesta, eli en vielä osaa kauheesti ranskaa. Hauskaa silti oli ja serkut tykkäs tosi paljon vohveleista, eli niiden oli pakko hyviä, koska lasten suusta se totuus tulee! (Suomi on kyllä vähän takussa, niin menikö se noin?)
Enää viikonloppu ja sitten alkaa koulu. APUA, jänskättää ja ihan sikana. Mutta toisaalta odotan innolla, että pääsee samanikäisten keskuuteen.
Laters!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
